torstai 1. elokuuta 2013

Työpaikkakiusaamisen ylistyslaulu

Koulukiusaamisen haitoista on julkisuudessa puhuttu jo vuosia. Kun se jatkuu aikuisiässä, on kyse useimmiten työpaikkakiusaamisesta. Kukaan ei ole siltä turvassa. Olen hoitanut sekä nuoria hauraita naisia että raavaita esimiesasemassa olevia miehiä, joiden elämän työpaikkakiusaaminen on pilannut. Työpaikkakiusaamiseen voi törmätä missä vain, jopa siellä missä sitä ei arvosyistä luulisi olevan, kuten seurakunnissa tai hoitoalan työyhteisöissä.

Työpaikkakiusaaminen johtaa vähintään työilmapiirin huononemiseen, usein myös sairaslomiin ja osaavan henkilökunnan irtisanoutumisiin. Pahimmassa tapauksessa uhri tekee itsemurhan. Nämä ovat yleisesti tunnettuja asioita, joista myös valtakunnan päälehti on kirjoittanut. Siksi onkin ihmeellistä, että Helsingin Sanomat jääräpäisesti julkaisee työpaikkakiusaajien johtavaa hengennostatussarjakuvaa, Masia.


Masi on Mort Walkerin vuonna 1950 luoma humoristinen armeijasarjakuva. Armeija on hierarkkinen yhteisö, jossa kersantilla on valta ojentaa sotilaitaan myös fyysisen kurituksen keinoin. Tästä syystä elämä Jermulan varuskunnassa on ollut väkivallan täyteistä, vaikka sotilaat ovat välttäneet Korean, Vietnamin, Irakin ja Afganistanin sodat.

Työpaikkakiusaaminen on toistuvaa mielivaltaista käytöstä, joka kohdistuu
työntekijään tai työntekijäryhmään ja muodostaa terveys- ja turvallisuusriskin. 

Kersantti Ärjylän silmätikku on Masi-niminen sotilas, joka mieluiten viettäisi päivänsä vuoteessa maaten. Ensimmäiset viisi vuosikymmentä lukija pystyi nauramaan Masin mätkimiselle, koska lyhyissä tarinoissa oli joku idea, joka jollain tavalla perusteli valitun toiminnan. Ei enää.

Kiusaamiseen liittyy usein vallan väärin- tai hyväksikäyttöä, niin
että kohde voi kokea vaikeuksia itsensä puolustamisessa.

2000-luvulla vetovastuun sarjakuvan tekemisestä on ottanut Mortin poika Greg Walker ei ymmärrä dramaturgian perusteita, vaan uskoo, että vitsiksi riittää pahoinpitely itsessään. Lisäksi hän on tuonut sarjaan mukaan kiusaamista ihannoivan ulottuvuuden. Tästä on seurannut, että ideapulassaan Greg on tuottanut tiuhaan tahtiin strippejä, joissa lukijan oletetaan nauravan vallan väärinkäytölle, ilman että kersantin toimia olisi motivoitu muuten kuin silkalla ilkeydellä tai itsekkyydellä.

Työpaikkakiusaaminen voi ilmetä ilmeiden, eleiden,
puheiden ja tekojen kautta loukkaavana toimintana.

Kiusaamisen uhreille seuraukset voivat olla tuntuvia. Fyysiset, henkiset ja psykosomaattiset terveysoireet, kuten stressi, masennus, heikentynyt itsetunto, itsesyytökset, fobiat, unihäiriöt, ruuansulatushäiriöt sekä lihasten ja luuston ongelmat. Trauman jälkeinen stressioireyhtymä, jonka oireet muistuttavat muiden traumaattisten kokemusten, kuten suuronnettomuuksien ja pahoinpitelyjen jälkeen esiintyviä oireita, on myös yleinen työpaikkakiusaamisen uhreilla. Nämä oireet voivat jatkua vuosia tapahtumien jälkeen.

Uhri on jo aivan loppuun ajettu. Kuvasta näkyy selvästi
kiusaamisen aiheuttama stressiperäinen vapina ja pelokkuus.

Varuskuntaorganisaatio on täysin kyvytön kohtaamaan uhrin tuskan.

Työterveyslääkäri ei ota uhrin oirehdintaa vakavasti.

Kersantin lähiesimiehet eivät puutu kiusaamiseen.

Jopa kasarmin korkein johto kieltäytyy näkemästä tilanteen vakavuutta.


Ironia huipussaan. 8.2.2013 HS:n etusivu mainostaa välittämistä.
Sarjakuvasivuilla kersantti Ärjylä saa jatkaa kiusaamistaan
kenenkään siihen puuttumatta.

2000-luvun Kersantti Ärjylä on toisen vahingoittamisesta nauttivan työpaikkakiusaajan muotokuva. Piirtäjä on täysin kyvytön tuntemaan empatiaa uhria kohtaan. Ilmeisesti Greg Walker on saanut palautetta asiasta aiemminkin, koska hän puolustautuu seuraavalla stripillä:


Hän yrittää legitimoida väkivallan sillä, että se on vain simulaatiota. Huoleni kohde ei kuitenkaan ole väkivallan visualisointi kyseisessä sarjakuvassa, vaan tarinoiden toistuva kiusaamisella ilotteleva asenne.

Saatavuus: Vanhoja hyviä Maseja on julkaistu useina loppuunmyytyinä kokoelmina. Suosittelen erityisesti näitä kahta, mm. pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyviä: Masi 1950-1952 stripit ja sunnuntaisivut sekä Masi 1953-1954 stripit ja sunnuntaisivut.

1 kommentti:

  1. Vanhat Masit ovat tosiaan aivan muuta, kuin nykyiset, laaduttomat sarjatuotteet. Kovin mukavaksi en ilmapiiriä tosin niissäkään kokenut.

    Ylipäänsä strippisarjakuva tuntuu väsähtävän toistamaan itseään jopa jo parin vuoden jälkeen: näin kävi V&W:lle, ja on minusta käymässä myös Fingerporille. Masi ja Harald ovat olleet vuosikymmeniä jo lukukelvottomia, en käsitä, miksi niitä roikotetaan mukana. Kierron soisi olevan vähän nopeampi jo pelkästään upeiden uusien sarjakuvantekijöiden esiin pääsemiseksi, ja tuollaisen muinaisjäänteiden jumittaminen tuntuu siksi entistäkin epäreilummalta ja turhauttavammalta.

    -nti Täti

    VastaaPoista