tiistai 9. heinäkuuta 2013

Äiti menettää muistinsa

Kanadalainen Sarah Leavitt kertoo äitinsä Midgen elämäntarinan tyttären näkökulmasta sarjakuvaromaanissaan Tangles. Pääpaino on äidin viimeisissä vuosissa siitä lähtien kun hänellä jo 52-vuotiaana alettiin havaita oireita, jotka myöhemmin todettiin Alzheimerin taudin aiheuttamiksi.


Sarah kertoo sarjakuvan neljä vuotta kestäneen luomisprosessin motivaationa olleen halu muistaa millainen äiti oli ennen sairautta sekä sairauden aikana. Tarina alkaa lapsuusmuistoista ja synnyttää kuvan Midgestä yhteiskunnallisesti aktiivisena, lukeneena, aikaansaavana ja lapsiaan rakastavana äitinä. 

Sairaus on vaikea paitsi omaisille myös Midgelle itselleen, kun
hän tajuaa kadottaneensa ison osan perustoimintakyvystään.

Midge alkaa eksyä kodin ulkopuolella, puhella esineille kadottaakseen lopulta jopa sanat, joiden monipuolinen hallinta on aina ollut kirjoja rakastavassa perheessä korkealle arvostettua. Midge asuu lähes loppuun saakka kotona yhdessä miehensä Robertin kanssa, apunaan lähellä asuva tyttärensä Hannah. Sarah itse asuu päivän lentomatkan päässä, joten hänen muistonsa äidin voinnin muutoksista dokumentoituvat muutaman kuukauden välein, mikä toisaalta tuntuu auttaneen tekijää huomaamaan selkeitä muutoksia joka visiitillä.


Sarah käy säälimättä ja sensuroimatta läpi niin äidin hoitamisen haasteellisuutta kuin omia laidasta toiseen heitteleviä tunteitaan. Vanhat ystävät ovat pääsääntöisesti hylänneet tekijän vanhemmat, mutta äidin sisar osallistuu hoitoon aktiivisesti, mikä puolestaan synnyttää omia jännitteitä sekin. On sekä äidin että tyttären toive, että äidin sisar siirtyy pois aktiivisesta hoitovastuusta. Isän osuus jää kirjassa jokseenkin passiivisen oloiseksi, vaikka hänellä on vaikuttaisi olleen suurin rooli hoitamisessa ainakin taudin alkuvaiheessa. Ymmärrettävästi tekijän on ollut helpointa kertoa omasta ja siskonsa kokemusmaailmasta.


Tangles on pakahduttava lukukokemus. Vähän väliä on pysähdyttävä vetämään henkeä liikutukselta. Sarahin tapa kertoa haihtuvasta äidistään pienten arkisten esimerkkien kautta on vaikuttava. Piirrostyyli ei hienostele, mutta kuljettaa tarinaa juohevasti ja on koruttomuudessaan vaikuttavaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti