Ruotsalainen itsemurha

Ruotsalaisen Linda Spåmanin sarjakuvateos Misslyckat självmord i Mölndals bro on vaikuttavin teos itsemurhakierteessä olevan nuoren naisen elämästä, johon olen kuunaan törmännyt. Tarina itsetuhoisesta potilaasta tulee niin iholle, että hoitajan olo sarjakuvan lukemisen jälkeen on kuin takana olisi rankka päivä mielialahäiriöosastolla.

Tarinan päähenkilö on tekijänsä tavoin nimeltään Linda. 

Kirja alkaa lakonisen realistisella kuvauksella itsemurhayrityksestä ja viiltelystä. Itsemurhayritykseen johtaneet syyt selviävät myöhemmin, mutta jo ensimmäisistä kuvista välittyy itsemurhaa tekevän ihmisen sisäinen tila. 

Spåmanin piirrostyyliä ei voi luonnehtia realistiseksi, pikemminkin lapsenomaiseksi, mutta ehkä juuri siksi päähenkilön tuska välittyy niin kivuliaan paljaana, kaikesta koristeellisuudesta riisuttuna.

Linda ei saa elävää kontaktia hoitohenkilökuntaan, mutta tutustuu sentään potilastovereihinsa. Aktiivisimmin kontaktia hakee huonetoveri Ritva, joka koukuttaa Lindan takaisin todellisuuteen, tai no, ainakin Kauniit ja Rohkeat tv-sarjaan.Ritvan kautta lukija vakuuttuu Remeronin lihottavasta vaikutuksesta siinä määrin, että sitä tuskin ilman lääkevaihtoehtojen läpikäyntiä omaan dosettiinsa ottaisi. Ritvan kanssa Linda tulee toimeen, mutta jumalaksi itsensä kuvitteleva Cat herättää hänessä kauhua.

Lindan ystävä Hanna vierailee osastolla naljailemassa pieleen menneestä itsemurhayrityksestä ja neuvomassa miten olisi pitänyt toimia. Nuorille itsemurhaa yrittäneille naisillehan on tyypillistä, että heillä on samanhenkisiä ystäviä. 

Lukijan suhde Lindan äitiin jää etäiseksi, mutta sekin heijastaa Lindan todellisuutta.

Kirja on oivaltavasti kirjoitettu. Asioita ei selitellä, vaan tarina avautuu ja saa ulottuvuuksia Lindan sisäisen maailman kuvittamisen kautta. Itsemurhayrityksiä ei romantisoida tai moralisoida, ne ovat autonominen osa Lindan arkea. Suositellaan kaikille itsemurhavaarassa olevien kanssa tekemisissä oleville, ei missään tapauksessa suositella itsemurhaa harkitseville.