Se on lintu, se on lentokone...

It’s a bird on teos, joka jokaisen sarjakuvakäsikirjoittajan pitäisi lukea, sillä se on loistava kuvaus kirjoittamisprosessista. Se on teos, joka jokaisen sarjakuvapiirtäjän pitäisi lukea, sillä Teddy Kristiansenin kuvitus ja leikkaukset ruudusta toiseen ovat häikäiseviä. It’s a bird on teos, joka jokaisen sarjakuvaharrastajan pitäisi lukea, sillä Steven T. Seaglen käsikirjoitus purkaa ja avaa aivan uusia näkökulmia Teräsmiehen mytologiaan.

Se on lintu, se on lentokone, mutta mitä ihmeen tekemistä sillä on tämän blogin kanssa?

Tarinan keskushenkilö, sarjakuvakäsikirjoittaja Steve, saa elämänsä tarjouksen alkaa kirjoittaa Teräsmiestä. Kaikki hänen ympärillään ovat innoissaan tästä ainutkertaisesta tarjouksesta, mutta Steve ei syty ajatukselle.

Hän purkaa Teräsmiehen myyttiä pala palalta pyrkien löytämään järkisyitä, joilla todistaa, ettei kukaan ajatteleva ihminen voi koskea ylivoimaisen supersankarin myyttiin pitkällä tikullakaan.

Kaikki palautuu kuitenkin Steven lapsuuteen, kun hän viisivuotiaana, Teräsmies-lehti kädessään, saa kuulla, vaikkei sen seurauksia vielä ymmärräkään, että hänen isoäitinsä on kuollut Huntingtonin tautiin.

Samaan aikaan Teräsmies-tarjouksen kanssa Steven isä katoaa mystisesti ja Steven elämänkumppani haluaisi puhua lasten hankkimisesta. Kaikki kolme asiaa kietoutuvat vangitsevasti toisiinsa perinnöllisen Huntingtonin taudin ollessa yhdistävä tekijä. Se piinaa Steveä, joka tulkitsee ärtyneisyyttään, pieniä tahattomia lihasnykäisyjään ja alakuloaan taudin ensioireiksi. Työ ja ihmissuhteet alkavat kärsiä.

Hoidolliselta kannalta tämä on puhutteleva sarjakuva elämisestä parantumattoman perinnöllisen taudin varjossa, epätietoisena siitä, tuleeko se osumaan omalle tai omien lasten kohdalle. Uskoisin soveltuvan loistavasti myös vertaistueksi.